Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871




ИмеIhmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871
Дата на преобразуване14.02.2013
Размер74.29 Kb.
ТипДокументация
източникhttp://www.helsinki.fi/arkeologia/kurssit/Har115_sl2004/luento_1.rtf

Maailman esihistoria


Kirjallisuutta

Valste, Juha 2004 Apinasta ihmiseksi (WSOY)

Leakey, Richard 1994 Ihmiskunnan juuret

Burenhult, Göran (toim.) 1993 Ihmisen suku 1-4.

Mithen, Steven 2003: After the Ice. A Global Human history 20 000 – 5000 BC.

Cuncliffe, Barry (toim): The Oxford illustrated history of the prehistoric Europe. 1. painos 1994.

Lehtiartikkelit (Tiede-lehti, Tieteen kuvalehti, National Geographic, Scientific American).


IHMISEN BIOLOGISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEN ALKU


  1. Darwin: The Descent of Man 1871:

  2. Ihmiskunnan kehto Afrikassa.

  3. Pystyasento, teknologia ja suuret aivot, kehittyivät rinta rinnan.

Ihmisen biologinen luokitus


Lajisto
  1. fossiilisen aineiston perustella erotettu lajimäärä moninkertaistunut n. 20 vuoden aikana.

  2. Nyt simpanssin linjan eriytymisen jälkeen sukuja 7 kpl.

  3. lajeja 221

  4. Valste: Sahelanthropus, Orrorin, Ardipithecus, Australopithecus ja Paranthropus = apinaihmiset

  5. esi-ihmiset =Kenyanthropus

  6. Ihmiset = Homo

  7. apinaihminen – esi-ihminen – ihminen

Tutkimus muutoksen tilassa




MITÄ YHTEISTÄ KÄDELLISILLÄ




  1. Lahko: kädelliset (Primates = ensimmäiset), jossa 360 lajia.

  2. 32 hammasta, viisi sormea ja varvasta. Litteät kynnet

  3. Eteenpäin suuntautuneet silmät. Näkökyky erit. hyvä, väri- ja stereonäkö.

  4. hajuaisti suht. huono.




IHMISEN JA APINAN EROT

  1. Ihminen: liikkuminen kahdella jalalla. Pystyasento. Selkä, ja raajat muotoutuneet erilaisiksi. Selkärangassa on notko, joka puuttuu apinoilta. Kädet lyhyemmät, peukalo pitempi.

  2. peukalo muita sormia vastassa. Tarkkuusote.

  3. aivokoppa hallitsee päätä. Kasvot pienet.

  4. pienet talttamaiset hampaat

  5. puhuttu kieli, eläminen tietyssä kotitukikohdassa

  6. kookkaiden eläinten saalistaminen.

  7. Metsästäjä-keräilijöillä ravinnon säännöllinen ja järjestelmällinen sosiaalinen jakaminen

  8. Apinat: suuret keilamaiset kulmahampaat, ihmisellä. Apinoilla kasvot, leuat hallitsevia




Varhaisimmat edeltäjät




  1. Vanhimmat kädelliset 75 mv sitten ilm. hyönteissyöjistä.

  2. Puoliapinafossiileja, 50 milj. vuotta sitten.

  3. kädellisiä 40 - 44 milj. vuotta sitten.

  4. Ihmisapinoiden ja häntäapinoiden ero noin 37 milj. vuotta sitten. (DNA-tutkimuksella) .

  5. Fossiileista tunnetaan vasta 23 – 15 mv. sitten. Proconsul varh. tunnettu ihmisapina.

  6. Asui metsissä. Ainakin kolme lajia. Liikkuivat kaikilla neljällä raajalla. Söi hedelmiä, hännätön. Suuret kulmahampaat.

  7. Todennäköisesti kiipeilivät puissa, kuten nykyiset simpanssit. Urokset naaraita suurempia. Kallo kuin nykyisillä ihmisapinoilla.

Varhaisvaiheet

  1. 17 milj. vuotta sitten geol. muutos, Afrikka ja Arabia ajautuivat manneryhteyteen Euraasian kanssa.

  2. hominoidit alkoivat levitä Aasiaan ja Eurooppaan.

  3. 15 milj. vuotta sitten Afrikka yhtenäisen metsän peitossa. Ihmisapinalajeja enemmän kuin muita apinoita

  4. Mahd. ihmisen edeltäjä Dryopithecus Euroopassa n. 16 - 8 milj. v. sitten.

  5. Aasiassa Sivapithecus, orangin esi-isä. Ramapithecus, jota pidettiin ihmisen esi-isänä, on pieni sivapithecus.

  6. Kenyapithecus 14 mv. sitten. Ihmisapinoiden ja ihmisen kehityslinjassa.

  7. Simpanssin ja gorillan esi-isistä ei ole varmuutta tämän jälkeen. 12 - 4 milj. vuotta sitten hyvin vähän fossiileja.




Molekyylikello

  1. Oletus: DNA:n mutaatiot satunnaisia, mutta niiden esiintymistiheys pysyy tasaisena. Jos nopeus tiedetään, voidaan laskea miten pitkän aikaa sitten lajeilla oli yhteinen esi-isä.

  2. Eri perusteita: DNA-molekyylin rakenteen vertailu, biokemialliset analysointimenetelmät, fossiilien todistus ym.

  3. Uuden ja Vanhan maailman apinoiden oletettu erkaneminen 25 miljoonaa vuotta sitten.

  4. Gibbonit eronneet 16 milj. vuotta sitten, oranki 12 milj. vuotta sitten. Gorilla 7,7 milj. vuotta sitten simpanssi vain 5,5 milj. vuotta sitten.

  5. Eri menetelmillä sama tulos: Ihmistä lähinnä simpanssi ja gorilla. Orangit ja gibbonit kaukaisempia.

  6. 5.5 mv. ei sovi palaontologiseen aineistoon, 7 – 8 milj. vuotta sitten.




Sukupuu




Teorioita kaksijalkaisuuden syistä

  1. Ravinto ei puissa, vaan pensaissa. Liian hentoja kestämään kiipeilyä.

  2. Ihmisen kaksijalkaisuus tehokkaampi kuin simpanssin rystykävely. Mm. Richard Leakey kannattaa tätä. Hedelmäpuut ym. kuivuudessa joutuneet hajalleen. Perinteiset ihmisapinat eivät pystyneet hyödyntämään.

  3. Uudet löydöt vastaan tätä: Orrorin tugenensis: käveli täysin kahdella jalalla, mutta ympäristö sademetsää.

  4. Selitys: kaksijalkaisuus kehittynyt puiden latvuksissa liikkuessa.

  5. Oranki tulee hyvin harvoin maahan. Kävelee kahdella jalalla siten, että jälkeen jäävä jalka jää taakse tosin kuin simpanssin ja gorillan rystykävelyssä.

  6. Uusi teoria: kaksijalkaisuus kehittyi puissa liikkuessa, mutta oli hyödyllinen maaston muuttuessa metsäsavanniksi.

  1. Uudet löydöt vastaan tätä: Orrorin tugenensis: kahdella jalalla, ympäristö sademetsää.

  2. Selitys: kaksijalkaisuus kehittynyt puiden latvuksissa liikkuessa.

  3. Oranki tulee hyvin harvoin maahan. Kävelee kahdella jalalla siten, että jälkeen jäävä jalka jää taakse tosin kuin simpanssin ja gorillan rystykävelyssä.

  4. Uusi teoria: kaksijalkaisuus kehittyi puissa liikkuessa, mutta oli hyödyllinen maaston muuttuessa metsäsavanniksi.

Varhaiset edeltäjät




  1. Toumaï

  1. Sahelanthropus tchadensis, kallo joka löytynyt Pohjois-Tshadista. Pidetään vanhimpana ihmisen sukupuun jäsenenä ajalta, jolloin ihminen ja simpanssi olivat erkaantumassa. 6 – 7 miljoonaa vuotta sitten.

  2. Ihmiseen yhdistää pienemmän kulmahampaat ja paksumpi kiille hampaissa kun apinoilla. Niska-aukon perusteella on saattanut kävellä pystyssä.

  3. Kasvot litteähköt, ihmismäiset. Monet Toumaïn edistykselliset piirteet puuttuvat etelänapinoilta, mutta esiintyvät Homo-suvun jäsenillä.

  4. Aivokoppa kuin simpanssilla, kulmakaaret kuin urosgorillalla.

  5. Orrorin tugenensis noin 6 milj. vanha.

  6. Keniasta.

  7. hampaita, reisi-, olka- ja sormiluiden katkelmia, ei kuitenkaan polviluita. Päätelty: käveli pystyasennossa. Elänyt muun samanaikaisen lajiston perustella metsäisessä ympäristössä.

Esi-Ihmiset




  1. 2 lajia Kenyanthropus platyops = kenianesi-ihminen (”litteänaamainen kenianihminen”).

  2. 4 – 3 mil. vuotta sitten.

  3. Kenyanthropus / homo rudolfiensis = turkanan esi-ihminen. Aik. pidettin käteväihmisenä. 2,5 – 2 mv. sitten

  4. Ilm. valmistanut Olduvain kulttuurin esineitä.




Australopithecukset


Historiaa

  1. Raymond Dart

  2. 1924 Taung, kalkkikivilouhos 300 km Johannesburgista.

  3. Aivojen poimutus ihmismäinen.

  4. Nimesi: Australopithecus africanus. Piti ihmisen esi-isänä. (Australopithecus = etelänapina)

  5. Valste: Afrikan apinaihminen

  6. Robert Broomin ansioista löydöt saivat tiedeyhteisön hyväksymään Dartin löydöt. Nimitys dartiaanit.

  7. Parathropus robustus (ent. Australopithecus r.) Broomin löytön 1938.

Yleistä apinaihmisistä

  1. 7 – 8 lajia, kaksi pääryhmää:

  2. ”Hennot etelänapinat” A. afarensis ja A. africanus

  3. ”rotevat etelänapinat” Paranthropus robustus ja P. boisei. Ensin siroja, sitten vankkoja, vaikka molemmat tyypit eläneet yhdessä.

  4. kallo apinamainen, leuat työntyvät eteenpäin. Poski- ja välihampaat kookkaat, kulmahampaat kuitenkin lyhyet.

  5. Aivojen rakenne oli ihmismäisempi, poimuttuneempi. Aivojen koko kuin gorillalla, jota pienempi.

  6. Kallonpohjan aukon perusteella pää pystyssä. Ihmisapinoilla takana.

  7. Käsivarret pitkät, jalkapöydän ja kämmenten luut pitkät ja kaarevat. Hyvä kiipeilijä, vaikka pystyasento.

  8. Pienimmät 1 m , suurimmat 1,7 m.

Australopithecus afarensis

  1. Australopithecus afarensis. Afarinapinaihminen, eli Itä-Afrikassa 3,8–3,2 milj. vuotta sitten

  2. Ruumis suht. ihmismäinen, kallo apinamainen.

  3. aivojen tilavuus oli alle 400 cm3 eli samaa kokoluokkaa kuin ihmisapinoilla.

  4. Jalan pohjassa ei ole kaarta. Isovarpaat hieman harallaan.

  5. Hampaiden kulumajälkien perusteella hennot A:t kaikkiruokaisia: hedelmiä, liskoja, munia, pieniä nisäkkäitä.

  6. Kädet melko pitkät. Pystyi käyttämään yhä tehokkaasti puita ruokailuun, nukkumiseen ja pakopaikaksi.

  7. Tunnetuin yksilö ”Lucy”




Lucy

  1. Lucy 3,2 milj. vuotta sitten. Etiopiasta, Hadarista. Don Johnson 1970-luvun puolivälissä.

  2. Lucy täysikasvuisena alle 1 m. Muut yksilöt jopa 1,5 m pituisia.

  3. Lucy 40 % luurangosta säilynyt.

  4. 75 % tunnetaan, koska luusto symmetrinen.

  5. Rintakehä apinamainen. Hammasrivi V-kuvio.

  6. Lantion muoto ja reisiluun ja polvien kulma osoittaa Lucyn olleen kaksijalkainen. Käveli pystyasennossa.




Jalanjäljet

  1. Paul Abel, Mary Leakeyn ryhmän jäsen löysi Laetolista, Tansaniasta 3, 75 milj. vuoden ikäiset jalanjäljet. Ilm. Australopithecus afarenciksen.

  2. Vulkaanista tuhkaa.

  3. Monien eri eläinten jälkiä.

  4. tod. näköisesti uros edellä, pienempi ilm. naaras asteli tämän jälkiin. Poikanen pomppi rinnalla.




A. Africanus

  1. Edellä mainittu ”dartiaani”

  2. Rinnakkaislaji Etelä-Afrikassa A. Africanus, jotka edellisen kanssa luetaan ”hennoiksi etelänapinoiksi”. Eli 3,0 – 2,3 milj. vuotta sitten.

Rotevat etelänapinat

  1. Itä-Afrikassa 1959 Zinjanthropus boisei 1959. Mary Leakey. Myöhemmin Australopithecus boisei. Nyt Parathropus. Itä-Afrikkalainen laji, löytöjä erityisesti Olduvaissa = vankka apinaihminen

  2. rinnakkaislaji Paranthropus robustus Etelä-Afrikassa.

  3. ”roteva apinaihminen”

  4. Urokset paljon suurempia kuin naaraat. Poskikaaret hyvin voimakkaat. Silmien päällä jykevät kulmakaaret.

  5. Alaleuka massiivinen.

  6. Aikuiset 46 – 62 kg.

  7. eivät vartaloltaan kookkaampia kuin hennot, ainoastaan kallo oli jykevä.

  8. Uroksilla ns. nuoliharja. Voimakkaat poskilihakset kiinnittyivät.

  1. Purentavoima Australopithecus boiseilla (vankka) ja robustuksella (roteva) sama kuin nykyihmisellä. Aikaisemmin: Kyse ei kovasta ravinnosta, vaan suuren ravintomäärän käsittelystä. Ruokavalio juurista ja ruohojen siemenistä.

  2. Nyt: robustus strontium/kalsium -suhde leopardin ja paviaanin välillä.

  3. Siis kaikkiruokainen, liha myös tärkeä.

  4. Roteva a. 1,9 – 1,0 milj. vuotta sitten.

  5. Samaan aikaan Itä-Afrikassa eli Vankka a. kookkaampi. hampaat olivat hyvin suuret. 2,3 – 1,4 m v. sitten.

  6. Uusi tieto: robustus valmistanut ehkä työkaluja.




Australopihecus garhi

  1. Australopihecus garhi

  2. Hyvin pitkäraajainen, muutoin sekä hentojen että rotevien apinaihmisten piirteitä.

  3. Ilm. valmistanut työkaluja.

  4. N. 2,5 milj. vuotta




Australopithecusten sosiaalisuus

  1. Paviaaniurokset 2 x suurempia kuin naaraat. Uros siirtyy toiseen ryhmään. Kilpailee ryhmässä jo asemansa varmistaneiden urosten kanssa. Urokset eivät yleensä ole sukua toisilleen. Ei geneettistä syystä toimia yhteistyössä.

  2. Simpansseilla urokset jäävät ryhmään, naaraat siirtyvät. Urokset sukua, toimivat yhdessä. Puolustautuvat, satunnaisia metsästysretkiä, marakatteja hm. pieneläimiä. Vain 15-20 % kookkaampia kuin naaraat.

  3. Etelänapinat kokoerojen puolesta kuin paviaanit. Luultavasti sosiaalinen elämä samanlainen.




Habilis-tyyppi

  1. Aik. varhaisin Homo-suvun edustaja H. habilis, käteväihminen. katsottiin, että jakautuu useisiin lajeihin. (H. habilis ja H. rudolfiensis, nykyisin turkanan esi-ihminen)

  2. Valste: ehkä ihmisen sukuun, vaan australopithecus

  3. Elinaika n. 2,5 milj. vuotta - 1,6 milj. vuotta. Ensimmäiset alkeelliset työkalut 2,6 milj. v.

  4. Aivot 50 % suuremmat kuin edeltäjillä.

  5. Ensimmäiset habiliksen jäänteet löysivät Lois ja Mary Leakey ( Richard L:n vanhemmat) 1961.

  6. 2 - 1,5 milj. vuotta sitten. Baringo-järven läheltä. Koobi Forasta löytyneistä lajeista toinen pieni ja lyhytkasvuinen.

  7. Vanhempi, suuremmat aivot. Kasvot alkeellisemmat. H. rudolfiensis. = turkanan esi-ihminen. Mahd. Kenyanthropis rudofiensis. Polveutuu K. palatyopiksesta.

  8. Kookkaampi Homo rudolfiensis. Don Johnson: kyse naaraiden ja urosten kokoeroista.

  1. Ehteistä käteväihmisille ja turkanan esi-ihmislle:

  1. aivot 30 - 50 % suuremmat kuin samankokoisilla etelänapinoilla, keskim. 630 cm3, suurenee ajan mittaan.

  2. Hampaat leuassa kaarena kuin ihmisellä, pienet.

  3. Ei kuonoa.

  4. Varmoja löytöjä Tansaniasta ja Keniasta. Epävarmoja Etiopiasta, Etelä-Afrikasta.

  5. Pidettiin aiemmin ihmismäisempänä kuin etelänapinat myös vartaloltaan.1986 raajojen jäännöksiä. Käsivarret pidemmät kuin nykyihmisellä. Viittaa puissa liikkumiseen. Rakenne muistuttaa etelänapinoita,

  6. Homo lajeilla urokset enää 20 % suurempia kuin naaraat. Liittynee sosiaalisen järjestelmän muuttumiseen. Urokset todennäköisesti jääneet synnyinryhmäänsä.

  7. Ilm. ravinto muuttunut. Liha tärkeä energian ja valkuaisen lähde. Aivot vaativat lisää energiaa.




Työkalut ja kulttuurivaiheet




  1. Paleoliittinen aika.




  1. varhainen 2,6 milj. vuotta sitten – 250 000

  2. keski- 250 – 35 000 eKr.

  3. myöhäispaleoliittinen 35 000 – 12 000 v. sitten (lower, middle and upper paleolithic).




Olduvain kulttuuri

  1. Etiopian Hadarista vanhimmat työkalut. 2,7 milj. vuotta. Olduvain kulttuuri = ns. pebble- eli vierinkivikulttuuri.

  2. Alkeellisia käsikirveitä, valmistettu suurin piirtein tennispallon kokoisista kivistä.

  3. Karkeatekoisia kaapimia. Kivet valikoitu jokien rannoilta.

  4. Kiviliuska, joka 2 - 3 cm pitkä, jossa yksi terävä reuna.

  5. Basalttiliuskat voivat läpäistä norsun nahan, joka 2,5 cm paksu.

  6. Esineitä: iskureita, kaapimia ja ytimiä.




Metsästäjiä vain haaskasyöjiä

  1. Työkalut ei metsästysaseita.

  2. Ilm. irrotettiin lihaa haaskoista. Enimmäkseen ilm. kasvisravintoa. Elivät ilm. pienissä ryhmissä.

  3. Haaskasyönti ei edellytä työjakoa ja ravinnon jakamista.

  4. Millainen sosiaalinen rakenne?

  5. Eläimet: Ravinnon jako vain emon ja poikasten välillä. Metsästäjä-keräilijät jakavat saaliin ryhmän kesken. Koska työnjako syntyi.

  6. Isaac: jokirantaleirejä, kuten nykyisillä metsästäjä-keräilijöillä, johon miehet toivat metsästyssaalista ja naiset keräämäänsä kasvisruokaa. Kivikehä majan tai tuulensuojan pohja?

Yhteisörakenne

  1. Suojattomia rannalla. Ilman tulta petoeläimiä tuskin pystytty pitämään loitolla.

  2. Binford: pieniä ryhmiä, jotka ehkä muistuttivat enemmän simpansseja kuin nykyisiä metsästäjä-keräilijöitä. Pystyihmisen myötä ihmismäisempi yhteisörakenne.

  3. Binford: vesi kuljettaa luita ja kiviesineitä yhteen.

  4. Luut suurten petojen jäljiltä. Varhaisille hominideille enää luuydin.

  5. Mikään ei tue ajatusta ravinnon jakamisesta, haaskoja.

  6. Ei kieltä, moraalia, tietoisuutta. B: lajimme syntyi räjähdysmäisesti lyhyessä ajassa.

Afrikan vanhemman paleoliittisen ajan löytöpaikkoja




Dmanisin löydöt

  1. Dmanis Kaukasuksella, Georgiassa

  2. 1,75 milj. vuotta sitten. Muistuttaa habilista: pitkä kädet, lyhyet jalat. Suuret kulmahampaat. Aivot ½ nykyihmisen aivoista, 2/3 erectuksen. Kulmakaaret ohuet. Ei juuri nenää.

  3. Vaikutelma: habiliksen ja erectuksen välimuoto, toistaiseksi tutkijat nimittäneet erectus-nimellä.

  4. tunnetaan vain kallon osia.

  5. Esineet Olduvain kulttuuria.

  6. Uusi mahdollisuus: erectus kehittynyt Aasiassa, palannut Afrikkaan.

  7. 1,8 milj. vuotta vanhoja löytöjä Jaavalta ja Kiinasta, jotka varhaista Homo-sukua

Pystyihmiset

  1. 1,6 milj vuotta sitten uusi laji, täydellinen kallo. Ensimmäinen Koobi Forasta. Ehdotus: Homo ergaster, aik. suomeksi Turkanan tulokas, nyt afrikanpystyihminen

  2. aivojen tilavuus 848 - 908 cm3.

  3. Pojan luuranko Turkana-järveltä. Ihmismäisempi kuin habilis-tyypillä. Selvästi ihmissuvun esi-isiä ja habilistyypin jälkeläisiä.

  4. aiemmin pidettiin 12, nyt 9 vuotiaana. Ikä hampaiden vuosirenkaista.

  5. Luuranko 170 cm, olisi kasvanut 1,8 m pituinen.

  6. Ilmeisesti liikkui aktiivisemmin kuin etelänapinat. Lycyn rintakehä apinamainen, kartiomainen, ei tynnyrimäinen. Ei pystynyt juostessaan laajentamaan rintakehää ja hengittämään syvään. Ei juoksija.

  7. Kivaesineet kuin habiliksella.

Homo erectus

  1. E. Dubois, Jaava löysi ensimmäiset jäänteet, nimesi : Pithecanthropus erectus 1891. (yläkuva)

  2. Kiinassa 1927 Zhoukoudianin luolasta Sinanthropus pegingesis, "Pekingin ihminen". Nykyisin molemmat luetaan H. erectus eli pystyihminen lajiin.

  3. Aasialainen populaatio Zhoukoudian, 460 000 – 230 000 vanhoja

  4. Zhoukoudian, 40 yksilön jäänteet.




Euroopanpystyihminen

  1. H. antecessor

  2. Espanjasta ja Italiasta fossiileja.

  3. Asema horjuva. Kyseessä voi olla Heidelbergin i. tai Afr. pystyihminen.

  4. Euroopasta vanhimmat löydöt Ceprano, Italiassa 100 km kaakkoon Roomasta 800 000 - 900 000 v. vanha luu. 300 000 vuotta vanhempi, kuin aikaisemmat löydöt.

  5. ”klassisella” erectuksella oli hento harja otsalta takaraivoon. Cepranon ihmisellä ei ollut. Kasvojen keskiosan luusto litteä kuten nykyihmisellä. Muutoin muistuttaa neandertalilaisia.

  6. muistuttaa Pohjois-Afrikasta löytyneitä erectuksia, joita mm. Algeriasta.

  7. Espanjalaiset tutkijat: neandertalin että nykyihmisen edeltäjänä. Nenadertalin i:n voi olla, nykyihmisen kehitys tapahtui Afrikassa.

  8. Luissa viiltoja.

  1. Afrikanpystyihminen ilm. polveutuu Kenyanthropus/Homo rudolfeinsis-lajista.

  2. Ikä 1,8 – 1 milj. vuotta.

  3. Euroopanpystyihminen saattaa olla Euroopan Heidelbergin ihmisen kantamuoto tai hävisi sukupuuttoon.

  4. Auchelin kulttuurin esineitä.




Fyysisiä piirteitä

  1. Voimakasrakenteisia. Korkeat kulmakaaret, Leuankärki vähäinen tai sitä ei ole lainkaan.

  2. Pituus 1,5 m – 1, 8 m. Lihaksikas, roteva. Aivokoppa eri muotoinen: matala, litteä ja kulmikas. Harjalla pitkittäinen ja takana poikittainen luupaksunnos, poikittaisharjanne.

  3. Otsalohko matala. Aivot 750 – 1300. Tilavuus kasvoi ajan kuluessa. Aikuisella erectuksella yksivuotiaan nykyihmisen aivojen koko. 2 kertaa suuremmat kuin simpanssilla.

  4. Hampaat suuremmat kuin nykyihmisellä, pienemmät kuin edeltäjillä.

  5. Aikuisella erectuksella yksivuotiaan nykyihmisen aivojen koko. 2 kertaa suuremmat kuin simpanssilla.

  1. Vartalo ja raajat lähes samanlaiset kuin nykyihmisellä, vain paljon lihaksekkaampia.

  2. Huom. Asento ei kumara. Pää pystyssä jo varhaisilla australopithecuksilla.

  3. Nuorimmat Kiinassa ja Jaavalla 300 000 – 250 000 v. sitten, Ngandong, Indonesia ehkä 50 000 vuotta sitten.

  4. Sapiensin kanssa, joka 60 000 vuotta sitten Indonesiaan.

  5. Erectus ei ylittänyt Balin ja Lombokin saarien välissä olevaa ns. Wallecen linjaa, jossa on ollut koko ihmisen suvun olemassaolon ajan ollut salmi. Toimii rajana Aasialaisen ja Australialaisen eläimistön välillä. Vasta nykyihminen ylitti sen. Australian puolella ei suuria petoeläimiä.

  6. Jos eteneminen 20 km sukupolvessa, Nairobista Pekingiin 20 000 vuodessa.




Epilogi 28.10.2004

  1. Floresin saari, Indonesiaa, itään Jaavasta.

  2. Luita 4 – 7 yksilöstä.

  3. Lyhyt vartalo (n. 1 m) , pienet aivot. Muistuttaa toisaalta australopithecusta.

  4. paksu aivokoppa, litteähköt, pienehköt kasvot, Homo erectus

  5. Homo floresiensis.

  6. Ajoitus 12 000 – 13 000 v. sitten.

  7. nykyihmisen kaltaisia kiviesineitä. Vanhimmat 90 000 v. vanhoja.

  8. sapiens sapiens 60 000 v. sitten alueelle.

  9. kansaperinne kertoo metrin mittaisista karvaisista ihmisistä.

  10. Elossa yhä?




Har115 1.11.2004

Свързани:

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconFirst man in space, Alan Shepard, was a great man. His many achievements continue to shock the world today

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconВнешняя политика германской империи (1871 -1918)
Федеративная Республика существует уже более 60 лет – абсолютный рекорд в истории Германии после 1871 года. Чем же объясняется взлет...
Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconОчарованный странник, его жизнь, опыты, мнения и приключения
Напоминающий дедушку Илью Муромца в прекрасной картине Верещагина и в поэме графа А. К. Толстого. — Имеются в виду картина В. П. Верещагина...
Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconDarwin and the Culture that Shaped Evolution

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconDescent of the Children, Grandchildren, etc of Hugh Monroe Thompson from the Kings and Emperors of Ancient India

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconOne individual jokingly claimed that this man died in a 2004 truck crash and has since been replaced by an identical robot. This man has appeared frequently in Colonial Penn Life Insurance commercials and recently appeared in a Directv commercial where hosts

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 icon1. Rutherford B. Hayes was this man’s commander during the Civil War, and he campaigned for Hayes while serving as a lawyer in Canton. This man used the slogan "Prosperity at home, Prestige abroad" to support his own front porch campaign, which helped him to defeat William

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconMohan Khokar:  Pioneering scholar-collector-historian

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconHoofdstuk I: Context – De evolutietheorie van Darwin en het creationisme 7

Ihmisen biologisen historian tutkimuksen alku darwin: The Descent of Man 1871 iconСофия Мийтингс и British Council представят
Пол Фрейзър е британски сценарист, работил с Шейн Медоус по филми като Somers Town и Dead Man’s Shoes, с награда за най-добър сценарий...
Поставете бутон на вашия сайт:
Документация


Базата данни е защитена от авторски права ©bgconv.com 2012
прилага по отношение на администрацията
Документация
Дом